keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kerhomatka

 
 

Niilo aloitti kuun alussa kerhon. Kahtena päivänä viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Tällaisella kulkuvälineistöllä kuljetaan kerhomatkat. Tuplat joutavat myyntiin, niille kun meillä ei ole enää käyttöä. Lilja viihtyy vaunuissa hereillä ollessaankin jo kohtuu hyvin, yleensä nukahtaa hetken kärryttelyn jälkeen. Seisomalauta on Niilon mieleen, huutaa aina "kyytiin!", kun näkee sen. Hienosti poika jaksaakin sillä seisoa matkat kerhoon ja puistoon.

Vaunut menivät vaihtoon muutama viikko sitten. Meillä oli ennen Brion Happyt, mutta niiden teleskooppisäätöinen työntöaisa teki seisomalaudan kanssa työntelyn mulle hankalaksi, kun olen sen verran lyhyt. Gessleinin kolmipyöräiset toimivat näppärästi laudan kanssa, ja kääntyvät kuin unelma ihan yhdellä kädellä ohjaten, vaikka on kaksi lasta kyydissä. Vähän joudun itse sivussa kävelemään, kun noita molemmat lapset kyydissä työnnän, mutta se ei ainakaan vielä ole mitenkään haitannut.

Näillä meillä kuljetaan toivottavasti niin kauan, kuin rattaita tarvitaan. :)

Mitäs meille?





Blogissa on ollut hiljaista. Arjen pyöritys on tuntunut viime viikkoina aika raskaalta. Niilolla on kunnon 2-vuotiaan uhma päällä, etenkin syömisistä ja nukkumaan menoista tapellaan joka kerta. Ruoka ei maistu (poika tuntuu välillä elävän pelkällä jogurtilla ja banaanilla) ja nukkumaan ei haluta mennä, ainakaan yksin omaan sänkyyn. Illat ovat yhtä huutoa ja vääntöä, puhumattakaan päiväuniajasta...tänään luovutin puolentoista tunnin jälkeen, kun poika vain jatkuvasti karkaili sängystä virne naamallaan. Kyllä kysyy hermoja ja pitkää pinnaa tämä äitinä olo välillä...varsinkin, kun pitäisi jaksaa olla johdonmukainen ja fiksu aikuinen, eikä taantua lapsen tasolle huutamaan, kun ne hermot meinaa mennä.

Lilja on ollut nuhainen viimeiset pari viikkoa. Tukkoisen nenän lisäksi jatkuva motorinen kehitys on pitänyt yöt levottomina. Päiväunet sujuvat onneksi nykyään todella hyvin, kun neiti on viimein oppinut nukkumaan vaunuissa! Saattaa vedellä ulkona unia helposti pari-kolme tuntia. Soseitakin ollaan alettu pikkuhiljaa maistelemaan nyt kun 4kk ikä saavutettiin. Maissia, kukkakaalia ja päärynää on tullut tähän mennessä lusikoitua pieneen suuhun.

Kyllä olisi kuulkaa mukavaa ottaa joskus pieni loma tästä kaikesta härdellistä. Nukkua pitkään, syödä rauhassa lautasellinen lämmintä ruokaa, kuljeksia päivä kaupungilla, juoda pari kylmää siideriä saunan jälkeen ja viettää vaikka miehen kanssa ihan kunnolla kahdenkeskistä aikaa. Onneksi tiedän, että joku päivä nämä on vielä mahdollista toteuttaa...eikä siihen välttämättä edes mene kovin kauaa. Sitä odotellessa pyöritetään tätä uhman ja väsymyksen siivittämää arkea parhaalla mahdollisella tavalla. :)


keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Onena! Piiakka!






Meillä on leivottu onenoista piiakkaa. Pakkasessa alkaa olla mukavasti vierasvaraa syksylle ja talvelle. Vaan olishan noita omenoita vielä vaikka muille jakaa, jääkaapissa odottelee kukkurallinen läviköllinen ja puussakin noita roikkuu vielä ainakin toinen mokoma. Jonkinlaista omena-kaurapaistosta olis tarkoitus ainakin tehdä, vaan niihinkin löytyy niiiiin monta hyvää ohjetta, etten tiedä vielä minkä valitsisin! Vai täytyiskö kokeilla useampaa...tai tehdä vaikka lisää piirakkaa, mutta eri ohjeella?

Neiti






Meidän pikkuneiti on jo kohta 4kk ikäinen. Hän on osannut kääntyä selältä masulleen jo melkein kuukauden ajan. Kädet pyörivät koko ajan suussa, ja sormia imeskellään mielellään. Leluun tarttumista ja suuhun viemistä on alettu harjoitella viime päivinä. Huomiota ja juttuseuraa kaivataan kovasti. Veljen touhujakin on kiva katsella, mielellään jonkun sylistä.

Päikkäreitä meillä nukutaan vaihtelevasti. Välillä unta saattaa riittää 3h putkeen, ja toisinaan sitten torkutaan vain 10min pätkiä. Yleensä päivään mahtuu kuitenkin yhdet tai kahdet reilun tunnin unet. Öisin nukutaan hyvin omassa sängyssä ja osittain äidin kainalossakin. Syömään herätään pari-kolme kertaa, ja aamulla noustaan hyväntuulisena ja hymyilevänä uuteen päivään.

Lilja on kasvanut kovasti viime kuukausina, vaatekoko 62 alkaa käydä pieneksi. To Do -listalla olisikin vaatelipaston läpi käynti...paljon pieneksi menneitä vaatteita saisi jo taas laittaa syrjään. Ensi viikolla on seuraava neuvola. Saapa nähdä, mitkä ovat neidin mitat.

Jahas, taidettiin juuri herätä päikkäreitä...syöttöhommiin siis!