Me ollaan nyt jotenkin jämähdetty kotiin. Minä ja lapset. Kesäkuun surkeat säät ovat vaikuttaneet tähän olennaisesti, mutta silti. Melkein on sääliksi käynyt esikoista, joka on joutunut vain möllöttämään kotona sisällä äidin ja vauvan kanssa.
Mies haki eilen hiekat hiekkalaatikkoon. Tänään on paistanut aurinko ja ollut lämmintä. Aamupäivällä uskalsinkin ensimmäistä kertaa molempien lasten kanssa ulos. Yksin. Omalle pihalle. Joo, en ole käynyt aikaisemmin lasten kanssa edes omalla pihalla. Onneksi meidän piha on aidattu. Niilo ei pääse sieltä karkuun ihan noin vaan.
Ulkoilun tuloksena oli vaunuissa vain hetken viihtynyt, kitisevä ja huutava vauva, aurinkorasvalla ja hiekalla kuorrutettu taapero sekä "hieman" ahdistunut äiti.
Taidetaan jatkossakin hoitaa päivän ulkoilut ihan vaan omalla pihalla. Ainakin jonkin aikaa. Katsotaan, joko loppukesästä uskallettaisiin puistoonkin?
vitsi tein pikkusella on ihanat hiukset! :)
VastaaPoistaOn juu! Ihanasti pystyssä koko ajan. :D
Poista