perjantai 29. kesäkuuta 2012

Mökkihöperöt




Koko viikon on ollut sateista, harmaata, ankeaa ja kylmää. Me ollaan vain möllötetty sisällä. Josko tänään jo päästäisiin illalla ulkoilemaan?

Huomatkaa olohuoneen vakiovaruste, pyykkiteline. Menee kai lapsiperheessä sisustuselementistä?

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Keskikesän juhlaa

Meidän juhannusviikko alkoi nuhanenäisellä vauvalla ja rintatulehdusta potevalla, kuumeisella äidillä. Päässä heitti, lämpö nousi ja laski, vauvan päiväunet menivät rohinaksi ja heräilyksi, imetys tuskastutti, Niilo uhmaili ja kiukutteli joka asiasta, eikä mistään oikein tuntunut tulevan mitään.



Keskiviikkona jälleen kerran yhden kiukku-huuto-raivari-en-syö-lounasta-ja-seison-tuolilla -kohtauksen jälkeen Niilo putosi Tripp Trappiltaan takaraivo edellä lattialle. Olin juuri ottanut vasta heränneen vauvan syliin, ja paistoin itselleni broilerpihvejä lounaaksi, kun poika istahti tuolin selkänojan yli. Jalat vilahtivat ja kuului kova kumaus, jota seurasi sitten tietenkin kauhea huuto. Äkkiä levy pois päältä, vauva sitteriin ja itkevä poika syliin.

Kyllä kuulkaa säikähdin. Mielessä kävivät kaikki aivotärähdyksestä niskan murtumiin. Onneksi Niilo rauhoittui nopeasti ja sain hänet päiväunille. Soitin OYSin terveysneuvontaan, josta käskettiin herättää poika tunnin päästä ja seurailla mahdollisia aivotärähdyksen oireita.

Säikähdyksellä selvittiin tällä kertaa. Niilo oli herättyään ihan oma itsensä, mitä nyt välillä hieroskeli päätään ja valitti "auts". Takaraivolle tuli komea kuhmu ja mustelma, joten ei ihmekään, jos vähän sattui.



Itselleni nousi keskiviikkoiltana kuume 38,6 asteeseen. Torstaina soittelin lääkäriaikaa, ja kävin hakemassa antibiootit. Mies tuli töistä vähän aikaisemmin kotiin, pakattiin koko perheen reissukamppeet autoon ja ajeltiin iltaa vasten juhannuksen viettoon lasten mummilaan. Kuume pysyi poissa, ja lääkeet alkoivat aika pian purra. Juhannuspäivänä ei ollut enää tietoakaan mistään tulehduksesta. Ja hyvä niin, sillä vietimme pienimuotoisesti lapsuudenystäväni häitä.


Juhannusreissu oli kaikin puolin onnistunut. Niilolla riitti touhua ja leikkikavereita, tyttö nukkui kahtena yönä 6h unipätkät, ei tarvinnut itse laittaa ruokaa eikä siivota, ja itsellekin oli juttukavereita ja päiväkahviseuraa.

Taidamme suunnata mummilaan vielä toisenkin kerran tänä kesänä.

Teippitilaus



 Teippitarhaa on hehkutettu jo niin monessa blogissa, että minäkin päätin viimein laittaa muutamat Masking tape -rullat tilaukseen. Saapa nähdä hurahdanko teippailuun vai jääkö vain kokeiluksi...ainakin korttien tekoon ja paketointiin noita tulee varmasti käytettyä!

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kuusiviikkoinen







Tyttö on oppinut hymyilemään, juttelemaan ja kiljahtelemaan. Ihana pieni pörröpää! Tukka on aina pystyssä, varsinkin kylvyn jälkeen.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Lisää aikaa, kiitos!

Vuorokaudessa tuntuu olevan liian vähän tunteja. Tai sitten meidän päivät ovat nykyään niin täynnä puuhaa, että aika tuntuu vain loppuvan kesken. Minulla on melkein kaikkien lukemieni blogien päivitykset lukematta/katsomatta viimeisen kuukauden ajalta. Tytön syntymän jälkeen ei vain kerta kaikkiaan ole ollut aikaa istua koneella. Muutaman kerran päivässä saan pikaisesti käytyä vilkaisemassa facebookia, ja siihenpä se sitten melkein jääkin. Nyt tyttö nukkuu ja Niilo on keskittynyt omiin leikkeihinsä, joten varastin pienen hetken bloggerissa kera höyryävän kuuman teen. Tämä on kai nykyään sitä kotiäidin omaa aikaa? Muutama minuutti silloin tällöin, kun jompi kumpi tai molemmat lapset eivät ole vaatimassa huomiota...


Nämä ihanat pikkuiset pitävät minut kiireisenä päivästä toiseen. Vaikka oman ajan puute välillä turhauttaakin, niin silti en vaihtaisi hetkeäkään pois. Täytyy varmaan alkaa käymään blogipäivityksiä läpi blogi kerrallaan...ehkä pääsen taas kärryille ennen kuin kesä on ohi?

Kesäfiilis


Viime viikolla oli monta kesäisen lämmintä päivää, jolloin elohopea pääsi kohoamaan hellelukemiin. Me nautittiin iltapäiväkahveista terassilla, laiteltiin kesäkukkia ja touhuttiin Niilon kanssa pihalla.


Meillä on täällä joka paikka ihan kellertävänä siitepölystä, joten seuraavaksi To Do-listalla on terassin siivous ja ulkokalusteiden pesu. Jospa kukkaruukutkin löytäisivät sitten omat paikkansa?


Omenapuussa oli alkuviikosta paljon nuppuja. Toissapäivänä puu kukki vielä komeasti, mutta yöllä iskenyt rankkasade sai kukinnot nuupahtamaan. Nyt terälehtiä voisi keräillä nurmikolta jo varmaan pienen ämpärillisen verran...

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kiikkuu!


Viime kesänä ostettu keinu toimii vielä hyvin taaperon viihdyttäjänä. Niilo nauraa ja huutaa "kiikkuu", kun aletaan puhumaan ulkoilusta. Poika osaa myös itse hakea kengät ja lakin, ja mennä ovelle odottamaan isiä tai äitiä kaveriksi.

Pari päivää sitten ostettiin Niilolle oma hiekkalaatikko. Hiekat vielä puuttuu, mutta kunhan ne saadaan haettua, niin taitaa saada keinu hyvän vastustajan pihaleikkien hittinä. ;)

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Taimi


Finlaysonin alesta jo aikoja sitten ostettu tyynynpäällinen pääsi vihdoin toimittamaan virkaansa.
Tykkään!

Sisko ja sen veli


Niilo: Vaua! Toshu!
Äiti: Vauvalla tossu? Taitaa olla sukka.
Niilo: Shukka!
Äiti: Niin vauvalla on sukka.
Niilo: Uijui...pieni. Vaua!
Äiti: Niin pieni vauva.
Niilo: Uijui! Vaua tylliin!
Äiti: Ottaako äiti vauvan syliin?
Niilo: Joo.

<3

torstai 7. kesäkuuta 2012

Äiti on vähän väsynyt...


Tytön mielestä äiti ei tarvinnut unta viime yönä. Ehdin nukkua kaksi reilun tunnin pätkää klo 3.19 mennessä, jonka jälkeen likka päätti aloittaa syön-torkahdan-syön-torkahdan-kakkaan-syön-torkahdan-kakkaan-syön -rumban. Torkahdukset kestivät maksimissaan puoli tuntia, jolloin keskesin itse juuri ja juuri unen rajamaille...

Hieman meinaa väsyttää. Ja kun tyttö ei edes ollut ainoa, joka valvotti...Niilo päätti herätä puoli neljän aikaan höpöttelemään omiaan ja touhuamaan sängyssä. Onneksi nukahti vielä uudestaan ja unta riittikin sitten kahdeksaan asti. Muutenkin poika nukkui levottomasti ja kitisi pitkin yötä...kävin monta kertaa peittelemässä, laittamassa unikavereita kainaloon ja vetelemässä soittorasiaa soimaan.

Jospa ensi yö olisi hieman rauhallisempi ja äidinkin unipätkät vähän pidempiä...?

Oikeastaan me ollaan nukuttu koko perhe aika hyvin vauvan syntymän jälkeen. Muutama tällainen levoton ja vähäuninen mahtuu joukkoon, mutta suurimmaksi osaksi olen itsekin saanut nukkua yöt sellaisissa parin-kolme tunnin pätkissä (mikä on oikeasti luksusta puolen tunnin torkkuihin verrattuna). Huonompien öiden jälkeen on sitten hyödynnetty lasten päiväuniaikoja, ja nukuttu itsekin silloin, kun lapset nukkuu.

Taitaa olla osittain myös hormoonitoiminnan ansiota, että tätä vastasyntyneen hoitamista, syöttämistä ja heräilyä jaksaa näin hyvin. Huonostikin nukutun yön jälkeen sitä kummasti piristyy viimeistään aamupäivällä niin, että riittää virtaa päivän touhuihin.

Nyt taidan tekaista iltapalaa, jos ehtisi vaikka syödä ennen kuin tyttö herää iltauniltaan. Peukut pystyssä ensi yölle, jotta sekä äiti että tyttö nukkuisivat hieman paremmin!

Torni!


Niilosta on tullut taitava rakentaja. Legoista syntyy yhtä jos toista, etenkin korkeita torneja (joiden teossa äiti tai isi välillä vähän auttaa...). Kun rakennelma on valmis, poika esittelee sitä ylpeänä taputtaen, ja hokee "hi-hieno!". Legojen lisäksi Brion junarata on nyt myös kovalla käytöllä. Joka päivä rakennetaan uusi rata, jolla on sitten hyvä ajella sekä junilla että pikkuautoilla...

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kädet täynnä töitä

Tämän päivän ensimmäinen vapaa hetki, jolloin ehdin hetkeksi istahtaa alas. Kuppi kahvia, pari Jaffa-keksiä, Facebook ja Blogger. Niilo nukahti juuri päiväunille ja pikkuneiti varmaan heräilee omiltaan ihan minä hetkenä hyvänsä. Olen ensimmäistä päivää nyt kolmestaan lasten kanssa kotona. Niilon päiväkotitaival on toistaiseksi ohi, ja uudenlainen kotiarki edessä. Onneksi mies jää kahdeksi seuraavaksi viikoksi isyyslomalle. Jospa saataisiin jonkinlaista selkoa päivien kulkuun ja arki rullaamaan.

Tekemisen puutetta minulla ei ainakaan ole. Jos tyttö ei ole hengaamassa tissillä tai olkapäällä, niin silloin on kiirehdittävä ruoanlaittoon/vaipanvaihtoon/siivoamaan/pyykkäämään/leikkimään jne. Ulkoilusta ollaan vain haaveiltu tänään, kovasti on mietinnässä miten sellainen saadaan edes aikaiseksi tällä porukalla...ei kellään olisi vinkkejä? Tarkan päivärytmin omaava taapero + täysin minkäänlaista rytmiä vailla oleva vauva (joka syö tiheästi) = helposti ulkoilutettava yhdistelmä vaiko ei?

Huh. On tässä kuulkaa opettelemista!

Kuvia laittaisin, jos olisin jossain vaiheessa päivää ehtinyt/kyennyt ottamaan kameran käteen.